Eteinen Esille!

On vihdoin aika esitellä eteinen! 

Tähän osaan remonttia olen erityisen tyytyväinen, ja ihana päästä se esittelemään VIHDOIN! 

Miksi en päässyt tätä esittelemään aikaisemmin, johtuu siitä, että sisärappusten maalauksessa kesti, ja se oli työ, joka aina väisti ulkotöiden tieltä, kun sää salli ulkohommien edistämisen. Mutta nyt, vihdoin, monien illan hämärässä puuhatun maalaussession jälkeen tämä on valmis!

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa remonttia teimme päätöksen, että portaiden viereen jäävä hukkatila käytetään molemmissakin talon päissä pienelle wc:lle. Varsinainen perheen wc- ja kylpyhuonetila, jossa esim pestään hampaat, oli tulossa yläkertaan, ja näin ollen nämä wc:t olisivat vain alakerrassa oleilua varten. Aikaisemmin portaiden alla oli ollut pienet komerot, jotka eivät hyödyntäneet kaikkia neliöitä, joita tarjolla oli. 

Aikaisemmassa blogissa jo esittelinkin laatan, jonka valitsin eteisen lattiaan. Se on ulkolaatta- vahvuista, ja inspiraation hain muutaman vuoden takaiselta Turun reissulta, ja hotellihuoneestamme siellä. 

Vanhat portaat ovat tukevat ja hyvässä kunnossa, mitä nyt jokunen askelma on hieman vinossa. Mutta minun mielestäni ne kuuluvat vanhan talon luonteeseen, kaiken ei tarvitse täällä olla ihan vatupassilla mitatun suoraa. Niinpä vanhat rappuset säilytettiin, ja ne hiottiin ja maalattiin. Suuri kiitos äidilleni, joka monet päivät vietti istuen rappusilla, hiomakoneella vanhoja maalikerroksia poistaen. Rappusissa oli ainakin kolmea maalia ennestään, ruskeaa, turkoosia ja valkoista. Kerrokset olivat piimineet, lastuilleet ja hilseilleet. Maalausten välissä ei siis oltu tehty pohjatöitä kunnolla. Tässä vanhassa kuvassa näette hieman värimaailmaa, joka portaikossa oli:

Huolellisen hionnan jälkeen rappuset ja kaiteet maalattiin. Edellisessä kodissani, joka on jo nyt 115 vuotiaassa talossa, vanhoja ovia oli maalattu korkeakiiltoisella valkoisella maalilla, ja se näytti minusta vanhoissa pinnoissa hyvältä. Näinpä päädyin myös rappusten, ja niiden vieressä olevan vanhan WC:n oven osalta kiiltävään, perusvalkoiseen maaliin, joka kestäisi rappusten kulutusta. Vastaus tähän oli Betolux. 

Pohjamaalaus tehtiin myös Betoluxilla, laimentamalla sitä 20% mineraalitärpätillä. Tässä kuva portaista ja wc:n ovesta ensimmäisten vaiheiden jälkeen:

Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen! Maalauskertoja tuli loppujen lopuksi neljä, joten ahertaa ja puhertaa sain useana iltana. Mutta nyt on ilo toivottaa ihmiset tervetulleiksi tähän kotiin eteisellä, joka on yhtä aikaa raikas, mutta vanhaa henkivä. Tässä ennen ja jälkeen -kuvia. 

Ylhäältä päin otetuissa kuvissa näkyy hyvin pohjan muutokset. Ennen oikealla olevasta ulko-ovesta tultiin suoraan, ja tästä katsottuna vasemmalla oli ovi, joka johti käytävän kautta keittiöön. Me pistimme sen vasemman puoleisen oven kiinni, ja hyödynsimme uuden seinäpinnan isompaa keittiötä varten. Rappusia vastapäätä avattiin uusi kulkureitti olohuoneeseen. Kun aloimme purkaa seinää, sen sisältä löytyikin vanha ovi, joten tässä kohtaa on alun alkaenkin ollut kulkureitti olohuoneeseen. 

Lopputulos on minun mielestäni hyvin kaunis. Läheltä kun katsoo, näkee portaissa epätasaisuutta, vinoja askelmia, rokamia puussa, ja maalikerroksen paksuuden, mutta toisaalta ne ovat vain osa vanhojen rappusten luonnetta. Hurraa, raikkaat vanhukset! 

Kiitos sinulle lukija, että olet ollut matkassani mukana tähän saakka. Joulu tulla jollottaa, ja pian vuosi vaihtuu uudeksi. Toivon kovasti, että vuonna 2023 Röttelö saa uuden omistajan, ja minun ja Silvin matka jatkuu uusiin seikkailuihin. Nyt peukut pystyyn, että pian saadaan hyviä uutisia! Ihanaa Joulun aikaa kaikille!