Designing Röttelö

On vihdoin aika esitellä eteinen!  Tähän osaan remonttia olen erityisen tyytyväinen, ja ihana päästä se esittelemään VIHDOIN!  Miksi en päässyt tätä esittelemään aikaisemmin, johtuu siitä, että sisärappusten maalauksessa kesti, ja se oli työ, joka aina väisti ulkotöiden tieltä, kun sää salli ulkohommien edistämisen. Mutta nyt, vihdoin, monien illan hämärässä puuhatun maalaussession jälkeen tämä on valmis! Jo hyvin varhaisessa vaiheessa remonttia teimme päätöksen, että portaiden viereen jäävä hukkatila käytetään molemmissakin talon päissä pienelle wc:lle. Varsinainen perheen wc- ja kylpyhuonetila, jossa esim pestään hampaat, oli tulossa yläkertaan, ja näin ollen nämä wc:t olisivat vain alakerrassa oleilua varten. Aikaisemmin portaiden alla oli ollut pienet komerot, jotka eivät hyödyntäneet kaikkia neliöitä, joita tarjolla oli.  Aikaisemmassa blogissa jo esittelinkin laatan, jonka valitsin eteisen lattiaan. Se on ulkolaatta- vahvuista, ja inspiraation hain muutaman vuoden takaiselta Turu

Hyvää Joulukuuta kaikille! Röttelön myynti on käynnistynyt raketin lailla ja useita yksityisnäyttöjä on jo ollut. Kiinnostusta kohteen ympärillä tuntuu olevan, jännityksellä odotamme saadaanko ensimmäinen tarjous vielä tämän vuoden puolella.  Yksi aihe jota en ole vielä avannut blogissa on se, mitä tapahtui talon etuovella olleelle porstualle. Talon molemmissa päissä on ollut porstuat, jotka ovat olleet eristämätöntä kylmätilaa. Kyseiset porstuat eivät ole olleet osa alkuperäistä, sata vuotiasta rakennusta, vaan ne on lisätty myöhemmin. Ajasta ei ole varmuutta, mutta arvauksia on ollut 1950-1970 vuosien välistä.   Ulkoa päin katsottuna ensimmäinen ajatus kyseisistä tiloista on minulla ollut, että nuo pitää purkaa ja tehdä uusiksi. Kun sitten pääsin katsomaan taloa sisältä päin, näin kuitenkin jotain viehättävää noissa tiloissa. Aloin nähdä miten korjaamalla ja uudistamalla porstuoista saisi toimivat lisätilat lapsiperheen käyttöön.  Molempienkin porstuoiden katot olisi purettava ja kor

  Kolmena kesänä, niin kauan kun me ollaan Röttelö omistettu, olen joka kesälomalle ottanut jonkun tietyn kesäprojektin, jolla edistää talon remonttia. Ensimmäisenä kesänä se oli vajan tyhjennys, jotta remonttitarvikkeita saatiin vajaan talteen. Lapioin vajaa tyhjäksi kaksi viikkoa vanhoista papereista, roskasta, kivistä, risuista, vanhoista pulloista, hiiren kakasta, jne. Seuraavana kesänä minun tehtävänä oli autopaikat. Siirsin kasveja, tyhjensin maa-aluetta jonne autopaikat tulivat, ja hankin työmiehen tekemään alueen loppuun. Sivutyönä rakensin hirsisen kukkapenkin, jonne autopaikkojen alta siirrettiin maata ja mansikat.    Tänä kesänä oli sokkelin vuoro. Kun olimme ostamassa taloa, muistan kulkeneeni ex-miehen ja remonttimiehen perässä pihalla, katselemassa tulevaa urakkaa. Kysyin silloin sokkelin halkeamista, että pitääkö niistä olla huolissaan, ja mitä niille pitäisi tehdä. Huolta ei kuulemma kannattanut kantaa, kyse on vain kosmeettisista haitoista. Muistan miettineeni silloin,