Designing Röttelö

 Shokki.  Suurin tunne, kun asiat hyvin äkillisesti muuttuivat, oli shokki. Täysi epäusko siihen, että mitä nyt tapahtuu on edes todellista. Tuntui, että maailma mureni ympäriltä yhdessä yössä. Kaikki, mihin oli oman olemisensa perustanut, oli nyt poissa. Ja teot, joita teki yhteistä tulevaisuutta varten, olivatkin yhtäkkiä turhia. Myönnän, se oli rankka paikka.  Ja kaiken myllerryksen keskellä oli talo, jonka remontin oli vain jatkuttava. Ensimmäiset käynnit työmaalla erouutisen jälkeen olivat silkkaa kidutusta. Olin tehnyt meille loppuelämän kotia, ja nyt meitä ei enää ollut. Miksi vaivautua enää, kun ei tästä tule meidän kotia? Kaikki tuntui turhalle, ja seinät kaatuivat päälle. Tuska oli kuitenkin purettava tekemiseksi, ja ajauduin usein siivoamaan työmaata. Pienessä sateen tihkussa, kylmässä tuulessa, illan hämärtyessä itkin pihalla ja kannoin jätelavalle puun kappaleita, roskaa ja syksyn lehtiä. Raikas ilma ja fyysinen tekeminen jotenkin auttoivat ja sain tunteita puretuksi.  Sen