Villi kortti kehiin!

Hei hoi kaikille! Pahoittelen, että tämä blogikirjoitus on hieman myöhässä. Olimme Silvin kanssa viime viikolla kesäflunssassa (ei Korona) ja sen takia moni asia jäi huonolle hoidolle. Mutta nyt taas sorvin ääreen! 

Lupasin viimeksi, että kerron meidän tulevan kylpyhuoneen kaakelivalinnasta. Se olikin ihan oma tarinansa! Minullahan oli monen asian osalta aivan selvät sävelet materiaalivalinnoista, mutta tämä oli vaikea. Ennen kuin menin käymään laattaliikkeissä, löi pääni aivan tyhjää kylpyhuoneen osalta. Mitä ihmettä haluan sinne? 

Paras ideoiden lähde tuntuu nykyisin olevan Pinterest, joten eikun sovellus kouraan ja etsimään "modern shower". Vastaan tuli paljon tylsiä, valkoisia kylpyhuoneita. Enkä halunnut myöskään tällä hetkellä trendikkäitä "subwaytiles" eli metrolaattoja. Ammattisisustajat ovat jo useaan otteeseen tuominneet harmaan lattian ja valkoisten seinien yhdistelmän tylsäksi, niitä löytyy joka kodista. Silmääni hivelivät vaaleanpunaiset ja kiiltävät laatat, art deco-tyyliset smaragdin vihreät kylpyhuoneet ja kultaiset hanat. Mutta tiedän, että niihin trendeihin kyllästyn aivan varmasti ja pian, sillä voimakkaiden värien suhteen olen tuuliviiri. Yhtenä hetkenä kirkkaan punainen on älyttömän kaunis, toisena hetkenä se tuntuu kaatuvan päälle tai syövän hengitystilan huoneesta. Joten ei niin voimakkaita valintoja kuitenkaan. Ja ne kultaiset hanat. En millään pääse siitä yli, mitä englanninkielinen termi kultainen suihku voi tarkoittaa (jos et tiedä, googleta golden shower...) Sanokaa vaan ahdasmieliseksi, mutta ei kultaisia suihkuja meille, kiitos. 

Vähitellen kuitenkin löysin idoita, jotka saivat minut innostumaan. Musta suihku! Se sen pitää olla! Ja rakastuin tähän Pinterestistä röyhkeästi kopioimaani kuvaan: Tuo upea syvennys, joka on kuin kehystetty mustilla kehyksillä. Ihanan leikkisä kalanruotokuvio, mutta silti suomalaiseen tyyliin turvallinen ja luonnollinen harmaa laatta. Tässä voisi olla tekiäiset ihanaan kylpyhuoneeseen.

Aloin kuitenkin miettiä, että kalanruotoa tulee jo olohuoneen lattiaan. Siskoni ennusti jo nykyisen kodin kohdalla, että kyllästyisin siihen kuosiin parissa vuodessa. En ole vielä kyllästynyt, mutta onko odotettavissa, että kyllästyminen on vääjäämättä edessä, varsinkin jos sitä käyttää paljon? Ehkä suihkussa voisi käyttää toista ladontaa? Ei tylsästi vaakaan, vaikka se kuinka tekisi tilasta suuremman oloisen. Sitten törmäsin tähän kuvaan. Olin varma, että tuo beige värisävy ei ainakaan meille sovi, mutta jokin kuvassa miellytti silmää.

Sitten hoksasin! Tuo ylemmän kuvan harmaa, kiveä tai kalliota muistuttava laatta, mutta ladottuna, kuten beiget laatat alemmassa kuvassa. Siinä ratkaisu! Tällä ratkaisulla saisin upean, ihanan syvennykseni, neutraalin värin, johon en kyllästy ja joka todennäköisesti sopisi miehellekin. Joonas on kuitenkin miehinen suomalainen mies, joka pitää luonnonkivestä ja raaoista puupinnoista. Maskuliinista ja rouheaa sen olla pitää! Tosi mies on lihaksikas, karvainen ja murisee! Sellainen kylpee suoraan harmaalta peruskalliolta (jäiseen) järveen hyppäämällä! Mur! Joten kyllä sellaiselle tosimiehelle kelpaa vaimon suunnitelma kiven harmaista seinistä ja mustista yksityöskohdista. Tällä ajatuksella lähdimme Uuniin ja Kaakeliin. Harmaata, pitkulaista laattaa kiitos! 

Yllätykseni olikin suuri, kun menimme kauppaan, ja löysimme haluamani tyyppisen laatan, mutta Joonas näytti nyrpeälle. "Ei harmaassa mitään vikaa." hän totesi, mutta näin naamasta, että nyt ei ole hyvä. Joten aloimme vimmatusti miettiä vaihtoehtoa B. Kävimme läpi hyllyn toisensa jälkeen, ja mietimme mitä villeimpiäkin vaihtoehtoja. Kaikkia mahdollisia värejä pitkulaisessa tai edes neliönä, jotta vähintään haluamani ladonta toteutuisi. Mikään ei tuntunut hyvältä. Olin aivan solmussa. Sitten yhdestä hyllystä löysin tämän:

Varsin omituinen, mutta hieno laatta! Jotain todella hienoa siinä oli. "Joonas ei kyllä ikinä hyväksy tätä, tämä on ihan liikaa." ajattelin, ja olin jo laittamassa laattaa takaisin hyllyyn. Ehkä kuitenkin... "Noh, esittelen tämän omana villinä korttina" ajattelin ja varovasti vilautin laattaa Joonakselle. Joonas kuitenkin yllätti minut kiinnostumalla ideasta. Mitä ihmettä täällä tapahtuu?? Minun mies, miehinen, suomalainen metsäyrmy haluaakin marokkolaistyylisen terrakotta -laatan? Miten se on mahdollista? Mutta niin se vain oli! Mieheni valitsi minun villin kortin! Joten ei muuta kuin katsomaan, mitä tähän nyt sitten liitetään. 

Tämä laatta oli hieman kalliimpi, kuin suorakulmaiset siskonsa, joten ehdotin, että jospa vain kaksi seinistä tehtäisiin tällä, ne jotka näkyvät ensimmäisenä, kun tulee huoneeseen. Kaksi muuta seinää voisi olla jotain muuta, vaikka suorakulmaisena. Okei, niin tehdään. Olin aivan sekaisin tästä yllättävästä laattavalinnasta, mutta pyrin parhaani mukaan etsimään siihen yhteen sopivia vaihtoehtoja. Lopputulos näytti tältä:

Vasemmanpuoleinen vaaleampi väri tulisi suorakulmaisena kahteen seinään, oikealla marokkolaistyylisen laatan värimalli, ja alla lattiaan suunniteltu pieni harmaa mosaiikkilaatta, jossa toistuu myös nämä seinien värit. Hyvä. Päätös oli tehty. 

Vai oliko? Seuraavana yönä en saanut unta, kun olin kauhuissani. Mitä tuli tehtyä? Miten minä valitsin sellaisen sillisalaatin kylpyhuoneeseen? Eihän tässä nyt ole mitään järkeä! Harmaata ja terrakottaa, ja jotain kellertävää epäselvää mömmöväriä... Tuskan hiki nousi pintaan ja näin painajaisia katosta päälleni tippuvista valaisimista. Ei tämä voinut nyt mennä näin. 

Joten eikun seuraavana päivänä taas Pinterest kauniiseen käteen. "Terracotta tiles", "terracotta bathroom", "moroccan bathroom", "moroccan tiles"... Kerkesin käydä läpi monta hakua ja monta ideaa, mutta hyvin vähän sellaista, mikä miellyttää... Kunnes sitten! Huomasin palaavani yhä uudestaan ja uudestaan samaan kuvaan. Se oli vaalea ja kaunis, mutta aivan erilainen kuin meidän kylpyhuone. Kunnes ymmärsin, että voisinhan lainata tästä kuvasta vain värit ja tunnelman!

Kuvan lattiassa on terrakottaa, kalusteissa mustaa (niin kuin sehaluamani suihku!) ja näiden lisäksi on murrettua valkoista. Vaikutelma on hyvin luonnollinen ja kaunis. Me laitamme tuon terrakotan seinään, ei lattiaan, niin kuin kuvassa. Mutta silloin tuo murrettu valkoinen voi tulla seinältä alas lattiaan. Kuopion vesi onkin melko kalkkista, joten ehkäpä kalkkitahrat ei lattiassa näytä niin pahalta. Unohdetaan harmaat! Unohdetaan se kellertävä seinä! Rohkeasti kaikki seinät terrakottaa! Nyt tämä ajatus alkoi tuntua jo hyvältä.

Suunnatessani muuttamaan kylpyhuoneen tilausta, huomasin vielä yhden asian, joka sinetöi päätöksen. Ikkunalaudallamme on ollut viime vuoden syyskuusta lähtien kolme kiveä. Nuo kivet keräsin Silvin kanssa Kreetan rannalta, Silvin elämän ensimmäisellä ulkomaanmatkalla. Se sopivat niin todella kauniisti yhteen ja kappas, mitkäs värit ne siinä on? Mieleeni hiipi rauha ja Kreetan lämpö. Teemme tätä kotia meidän perheelle, ja ehkä tämä on taas niitä kohtalon ohjaamia asioita. Voin tästä lähtien aina sanoa, että me Silvin kanssa valittiin tulevan kylpyhuoneen värit yhdessä, kaukomailta. ❤