Aarteita! Aarteita! Aarteita!

Kuten viime viikolla lupasin, nyt väläytän teille hieman talosta löytyneitä "aarteita". Osa on löytynyt purkutöiden ja vajan siivouksen kautta yllättävistäkin paikoista. Osa on entisten omistajien meille jättämiä tavaroita, jotka joko hyödynnän itse tai vien kirpputorille.

Meille jäi kirpparille vietäväksi mm. iso kasa astioita. Kaikki ne, joita en pidä itse, laitan myyntiin Wanhan Haapaniemen kirpparipäivänä, jota vietetään naapurustossamme elokuussa. (Sinne!) Astioiden joukosta löytyi kuitenkin nämä "aarteet", jotka puhdistin ja halusin palauttaa takaisin perheelle, jonka jäsenten nimet on astioihin nimikoitu. Kuvissa ensin astiat siinä kunnossa kun ne löysin, ja sitten puhdistuksen jälkeen.

Seinien purun yhteydessä löysimme kasan vanhoja vaatteita, joita oli tungettu seinään eristeeksi. Niiden joukossa tämä herttainen lapsen hattu, jota Silvi tässä hienosti esittelee. Hatun sisällä on kerrottu, että sen on valmistanut Rantalan Lakkitehdas Oy, Seinäjoella.

"Aamulla aurinko, illalla Airam" on kirjoitettu ihanan vanhan seinävalaisimen varteen. Tämä kaunokainen tulee meille uuteen kotiin käyttöön, jahka appiukko SähköJehu on vaihtanut siihen nykyaikaiset sähköosat.

Vanhojen vaatteiden lisäksi seinäeristeenä on käytetty vanhoja sanomalehtiä. Vanhin lehti, jonka olemme tähän mennessä löytäneet, on vuodelta 1932 ja joukossa on myös lehtiä sotien ajalta. Minusta, markkinointialan ihmisenä, kiinnostavinta vanhoissa lehdissä on ollut vanhat mainokset. Niissä oleva sanailu on aivan erilaista kuin nykymainoksissa. Vastaan on tullut niin tuttuja, kuin aivan tuntemattomiakin tuotemerkkejä. Mitkä näistä sinä tunnistaisit?

Suomen Kuvalehden kansi nro 8 vuodelta 1936 näytti tältä. Hinta 5 markkaa kuulostaa minulle korkealta, ottaen huomioon mitä asiat yleensä siihen aikaan maksoivat.

Tätä Kansan Kuvalehden kansikuvaa vuodelta 1932 minun piti vilkaista kahdesti. Kuvassa on kuvatekstin mukaan porvoolainen ikkuna. Mikä tästä ikkunasta tekee erikoisen, on kuvassa näkyvien virkattujen pitsiverhojen kuviointi. Joku voisi väittää, että kuvioinnissa näkyy muinainen roomalainen voiton merkki, mutta minä luulen, että verhot on valittu kuvaan sen hetken maailmanpolitiikan takia. Vuonna 1932 kuitenkin natsi-liike oli jo aktiivinen Saksassa, ja varmasti siitä oli jo Porvoossakin kuultu.

Kaikki lehdet, jotka talosta löytyy, käydään tarkasti läpi, ja mitä emme halua itselle säästää, tarjotaan museolle. Jos museo ei niitä kelpuuta, niin sitten en tiedä.Sääli olisi näillä takkaakaan lämmittää...

Röttelön mukana ostimme myös pihapiirissä olevan vanhan vajan, joka on jo alkuperäisissä talon piirroksissa merkitty paikalleen. Vajassa on ollut huussit ja puiden säilytystä, yms. Sisävessojen myötä huussit jäivät toimettomiksi ja vajassa tehtyjen puutöiden silppu ja sälä oli jäänyt vuosikymmenten ajan vajaan ja kosteana mädännyttänyt ja maaduttanut puulattian. Vajassa haisi home, ja se oli täynnä pölyä ja hiiren kakkoja. Jäin kesälomalle kesäkuun alussa, ja meillä meni kolmeen pekkaan kaksi viikkoa vajan tyhjennyksessä. Pääosin siellä oli tosiaan vaan maatunutta puusälää ja joitain roskia. Mutta löytyipä sieltäkin jokunen "aarre".

Tämä tässä on suomalaisen Ryttylän Muovin (kuului aikanaan Riihimäen Lasin konserniin) valmistama "Baby Shampoo" pullo. Pullot tehtiin Indal Oy:lle, joka pullotti ja möi lasten shampoota näissä nallepulloissa. Korkkia en valitettavasti löytänyt, mutta itse pullo on herttainen. Jos oikein tarkasti katsoo, niin pohjasta löytyy pullon valmistajan pieni ilves -leima tekstien alapuolelta. Tämä kaunokainen menee varmaan kirpparille.

Vajasta löytyi myös tämä vanha kuminen nuken pää. Iästä ja arvosta ei ole minulla mitään hajua, mutta varmasti tällekin uusi koti elokuussa löytyy.